Toimintalinja


 

1. KIURUVEDEN KIEKON VISIO

Kiuruveden kiekko on paikkakunnalla aktiivisesti toimiva ja kehittyvä seurayhteisö, jonka toimintaan osallistuu noin 200 jääkiekon harrastajaa. Seuran junioritoiminta on toiminnallisesti ja kasvatuksellisesti arvioituna kansallisesti hyvää tasoa. Seura kannustaa kaikkia lapsia ja nuoria harrastamaan monipuolisesti liikuntaa jääkiekon parissa taitotasoon katsomatta ja korostaa toiminnassaan monipuolista liikunnallista elämäntapaa. Kilpaurheilullisesti Kiuruveden kiekko tarjoaa yksilöille mahdollisuuden kehittyä ja kasvaa jääkiekkoilijoina mahdollista tulevaa kilpailu-uraa varten. Seuran joukkueet ovat alueellisesti arvioituna taidoiltaan hyvällä tasolla.

2. KIURUVEDEN KIEKON EETTISET LINJAUKSET

 

Toiminnan eettisen pohjan lähtökohdat pohjautuvat Nuoren Suomen kokoamiin lasten ja nuorten urheilun eettisiin linjauksiin. Näistä linjauksista on räätälöity eettinen linjaus juuri Kiuruveden kiekon toimintaa tukevaksi ohjeeksi. Eettisen linjauksen muodostavat seuraavat teesit:

 

  • Kannustamme kaikkia lapsia ja nuoria harrastamaan monipuolista liikuntaa jääkiekon parissa taitotasoon katsomatta. Toimintamme on tasapuolista kaikkia osallistujia kohtaan ja tarjoaa harrastajille iloa ja mielihyvää osallistumisen, oppimisen ja kehittymisen keinoin omalla taito- ja motivaatiotaustallaan.

  • Seuramme ohjaajat ovat koulutettuja ja motivoituneita tehtäviinsä. Ohjaajat toimivat seuran toimintalinjauksen mukaisesti ja tähtäävät itsensä ja pelaajiensa sekä joukkueensa kehittämiseen.

  • Toiminnassa korostetaan kasvatuksellisuutta ja liikunnallisen elämäntavan omaksumista. Joukkueita ja yksilöitä ohjataan hyvään käyttäytymiseen, suvaitsevaisuuteen, vahvaan itsetuntoon, tunteitten hallintaan sekä sosiaalisten taitojen kehittämiseen joukkueurheilun tarjoamien tilanteiden avulla. Yksilöitä ohjataan ja kannustetaan omaksumaan liikunnallinen elämäntapa monipuolisen terveellisten elintapojen, harjoittelun, kilpailun ja näihin valmistautumisen avulla.

  • Kannustamme seurayhteisössä mukana olevia lapsia, nuoria ja aikuisia osallistumaan aktiivisesti urheiluseuratoimintaan.

3. KIURUVEDEN KIEKON TAVOITTEET 

 

Pienen kaupungin urheiluseurana Kiuruveden Kiekon tavoite on saavuttaa arvostettu asema harrastajien, kaupunkilaisten ja valtakunnallisen ”jääkiekkoväen” parissa. Toiminnan kehittämisen kannalta seuraavien vuosien tavoitteena on harrastajamäärien kasvattaminen tasolle, jolla joukkueiden muodostaminen aina C-ikäluokkaan saakka on mahdollista.

3.1 Kasvatukselliset tavoitteet

Kiuruveden kiekon kasvatuksellisiin tavoitteisiin kuuluu hyvien tapojen, toisten kunnioittamisen ja liikunnallisen elämäntavan vaaliminen. Toiminnassa kiinnitetään huomiota hyvään käyttäytymiseen harrastuksen parissa niin kentällä kuin kentän ulkopuolellakin. Toisten ihmisten hyväksyminen ja kunnioittaminen sekä reilun pelin aate ohjaavat toimintaa yleisesti. Lapsia ja nuoria ohjataan liikunnalliseen elämäntapaan monipuolisen harjoittelun, kilpailun, levon, ravinnon ja hygienian osalta.

3.2 Urheilulliset tavoitteet

Kiuruveden kiekon urheilulliset tavoitteet linjataan Nuoren Suomen lasten ja nuorten urheilun eettisten periaatteiden ohjaamina. Varsinaisia kilpailullisia tavoitteita ei joukkuekohtaisesti aseteta vaan urheilulliset tavoitteet ymmärretään itse lajissa kehittymisen ja oppimisen saavuttamisena. Kiuruveden kiekon urheilullisiin tavoitteisiin seuraavina vuosina kuuluu taidoiltaan tasaisten vahvojen yksilöiden avulla kehittyvien taitavien joukkueiden vahva menestys alueellisissa sarjoissa, lahjakkaitten pelaajien auttaminen mahdolliselle urheilu-uralle ja vahvan omaleimaisen jääkiekkokulttuurin rakentaminen paikkakunnalle. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi seurassa tehdään jatkuvaa kehitys- ja koulutustyötä sekä arvioidaan toimintaa soveltuvin väliajoin kehityksen seuraamiseksi ja varmistamiseksi.

3.3 Taloudelliset tavoitteet

Kiuruveden Kiekon talous perustuu suunnitelmallisuuteen ja ajan tasalla olevaan seurantaan.

KK-81:n pääasiallisena varainhankinta keinoina ovat:

  • Kiuruveden kaupungin seura-avustus.

  • Talkootyökohteet

  • KK-81 kausijulkaisu

  • Mainos- ja yhteistyösopimukset

  • Muut varainhankintakeinot

Johtokunta vastaa seuran mainos- ja yhteistyösopimuksista. Johtokunta antaa joukkueille oikeuden tehdä yhteistyösopimuksia rajoitetusti. Seuran ja joukkueiden mainos- ja yhteistyösopimuksissa tulee huomioida kausijulkaisun mainosmyynti.

Tilinpäätös ja talousarvio laaditaan voimassa olevien säännösten mukaisesti.

3.3.1 Tavoite

Talouden ja tuloksen kehittäminen vakaalle kausittaiselle pohjalle.

3.3.2 Toimenpiteet

 

Laaditaan yksityiskohtaiset suunnitelmat ja tavoitteet tulevalle kaudelle. Seurataan jatkuvasti talouden ja tuloksen kehittymistä.

3.4 Yhteiskunnalliset tavoitteet

Kiuruveden kiekon tavoitteena seuraavina vuosina on olla vahva yhteiskunnallinen kolmannen sektorin toimija paikkakunnalla. Kiuruveden kiekko toteuttaa yhteiskunnallista panostaan lapsi- ja nuorisokasvatuksen saralla. Seura on aktiivinen ja yhteistyöhaluinen toimija paikkakunnalla ja lähialueella. Seura pyrkii vahvistamaan toimintaansa yhdessä kaupungin, koulujen, muiden urheiluseurojen ja elinkeinoelämän kanssa toteutetun monimuotoisen yhteistyön avulla.

3.5 Seuran tarjoamat toimintamuodot

Miesten joukkue
Naisten joukkue
Lasten ja nuorten joukkueet ikäluokittain pojissa ja tytöissä (F-D)
Miesten harrastejoukkue
Leijonakiekkokoulu
Luistelukoulu

4. KÄYTÄNNÖN TOIMINTAPERIAATTEET

 

Urheiluseuratoiminnan perustana on Suomen laki, yhdistyslaki sekä SLU:n, Suomen jääkiekkoliiton ja SJL:n Savo-karjalan ja Pohjoisen alueiden sääntöjen noudattaminen kaikessa toiminnassa. Lisäksi toiminnan perustaksi voidaan lukea Nuoren Suomen lasten- ja nuorten urheilun eettinen ohjeistus.

4.1 Urheilutoiminta

Joukkueiden muodostaminen

 

Kiuruveden kiekon joukkueet muodostetaan SJL:n ja Savo-karjalan alueen sääntöjen mukaisesti sekä Nuoren Suomen eettisen ohjeistuksen tukemana. Juniorijoukkueet pyritään muodostamaan aina ikäluokittain harrastajamäärien salliessa. Samaan ikäluokkaan muodostuessa useampi joukkue, jaetaan pelaajat joukkueisiin sarjatoiminnan ja harjoitteluryhmien ohjaamana tapauskohtaisesti. Mikäli johonkin ikäluokkaan ei muodostu joukkuetta yhdistetään kaksi ikäluokkaa joukkueeksi tapauskohtaisesti ja sarjamääräysten mukaisesti.

Kaikissa ikäluokissa yli-ikäisten pelaajien nimeämisestä joukkueeseen päättävät yhdessä joukkueiden johdot, valmentajat ja valmennusvastaava. Joukkueiden välisen yhteistyön nimissä yksittäisten pelaajien lainaaminen joukkueesta toiseen on mahdollista kilpailu- ja sarjasääntöjen sallimissa puitteissa. ”Hissijärjestelmän” mukaisessa pelaajien lainaamisessa joukkueesta toiseen tulee aina neuvotella pelaajan, vanhempien ja valmennusvastaavan kanssa. Joukkueiden muodostamisesta päättävät aina yhdessä joukkueen johto, valmentajat ja valmennusvastaava.

Harjoitus ja kilpailumäärät

Joukkueiden viikoittaisissa tapahtumamäärissä noudatetaan Nuoren Suomen asettamaa kilpailutoiminnan suositusta lasten ja nuorten urheilussa. Tapahtumat painottuvat harjoittelun osalle ja ottelumäärät ohjautuvat sarjatoiminna mukaisesti. Sarjatoiminnan lisäksi voidaan järjestää otteluita takaamaan osallistumismahdollisuuksia ja pitämään ottelutuntumaa yllä. Harjoittelun osalta jäävuoroja yhdistetään ikäluokkien välillä jäähalliajan saatavuuden varmistamiseksi ja joukkuekohtaisten kustannusten hillitsemiseksi. Valmennusvastaava ja valmentajat muodostavat harjoitteluryhmät. Jäävuorojen jakamisessa pyritään huomioimaan nuorempien ikäluokkien harjoitusajankohdat ja kaikinpuolinen tasapuolisuus vuorojen määrissä ja ajankohdissa. Jäävuorot jakaa valmennusvastaava. Syyskaudella joukkueissa huomioidaan pelaajien mahdolliset sitoutumiset ”kesälajeihin” ja kannustetaan hoitamaan ”velvoitteet” ennen kiekkokauden täysipainoista aloittamista. E1 ja nuoremmissa ikäluokissa ei järjestetä kilpailutapahtumia ennen syyskuuta.

Peluuttaminen ja osallistuminen

F- ja E-ikäluokissa peluuttaminen järjestetään kaikkien osallistujien tasapuolisena peluuttamisena sarjajärjestäjän määräämien sääntöjen mukaisesti sekä Nuoren Suomen kilpailutoiminnan ohjeistuksen tukemana. D-ikäluokassa kaikille pelaajille luodaan mahdollisuus osallistua otteluihin koko kauden aikana oman tason ja motiivien mukaisesti. C- ja vanhemmissa ikäluokissa peluuttamisesta päätetään joukkueen kanssa pelisääntöpalaverissa kauden aluksi. Kuitenkin kaikille toimintaan osallistuville taataan mahdollisuus osallistua myös kilpailutoimintaan koko kauden tasolla. Joukkueiden sopimasta peluuttamismenettelystä tulee kaikkien pelaajien olla tietoisia osallistuessaan toimintaan (pelaajasopimus). Seurayhteistyösopimuksen alaisuudessa muodostetuissa joukkueissa pelaamisesta ja peluuttamisesta päättää seurayhteistyöjoukkueen johto.

Pelaajan on ilmoitettava poissaolosta joukkueessa sovitun tavan mukaisesti hyvissä ajoin. Lapsia ja nuoria opetetaan kantamaan vastuu osallistumisestaan. Pelaajaa ei saa rankaista harjoittelu-, pelikiellolla tai muulla vastaavalla, jos poissaolosta on ilmoitettu asianmukaisella tavalla.

4.2 Talous ja tiedotus

Jokainen seuran joukkue tekee vuosittain toimintakaudelle budjetin. Budjettiesitys esitellään vanhempainkokoukselle. Joukkueen budjetin hyväksymisestä päättävät vanhemmat kokouksessaan. Joukkueiden on suoriuduttava kaikista taloudellisista sitoumuksistaan. Joukkueen varojen käyttöä toteuttaa vanhempainkokouksen valitsema ja valvoma rahastonhoitaja. Taloudellinen kokonaisvastuu toiminnasta on joukkueen toimintaan osallistuvien pelaajien vanhemmilla.

Joukkue anoo seuran johtokunnalta lupaa oman tilin avaamiseen ja anomus toimitetaan puheenjohtajalle. Anomuksessa on kerrottu keille tilikäyttöoikeutta esitetään (nimi/sos.tunnus/osoite). Samoin myös näkyy kenelle esitetään pankkikortti/nettioikeutta. Tilinkäyttöoikeus on vain joukkueen esittämillä ja johtokunnan hyväksymillä henkilöillä. Johtokunnan hyväksymisen jälkeen joukkueen rahastonhoitaja avaa tilin pankissa. Tilinkäyttöoikeus myönnetään joka kauden alussa vanhempainkokouksessa kaudeksi kerrallaan. Yleensä nämä henkilöt ovat joukkueenjohtaja ja rahastonhoitaja.

Joukkuekohtaisen toimintavuoden kausimaksun päättää joukkueen vanhempainkokous. Tavoitteena on, että maksu on mahdollisimman pieni, ja että iso osa joukkueen tarvitsemasta rahasta kerätään talkoita tekemällä, tms. Joukkueen kausimaksun lisäksi jokainen pelaaja vastaa seuran keräämästä jää- ja jäsenmaksusta. Tarkoitus on, että kukin joukkue hankkii varoja sen euromäärän, jonka joukkue tarvitsee kauden toimintaansa.

Joukkueen kuluihin lasketaan, jäävuoromaksut, peli- ja harjoitusmatkat, joukkuekohtaiset varusteet ja huoltotarvikkeet (paitsi teroituskone), turnausmaksut (poislukien IS), palkinnot, lehti-ilmoittelu ja muut mahdolliset kustannukset.

Seura hoitaa maalivahtien varustekulut sovitellusti, sarjaan ilmoittautumiskustannukset.

Kaikki varat, jotka on maksettu joukkueen tilille tai hankittu jollakin muilla keinoilla (esim. talkoot), on seuran omaisuutta, joka on joukkueen käytössä. Joukkue ei voi palauttaa seuran tilillä olevia varoja tai luovuttaa seuran omaisuutta kenellekään. Lopettavan joukkueen kaikki varat ja omaisuus jäävät seuralle.

Kauden päätteeksi joukkueenjohtaja toimittaa joukkueen toimintakertomuksen ja toteutuneen budjetin johtokunnalle.

Seuran jäsenmaksut ja joukkueen kausimaksut

Seuran jäsenmaksu kannetaan kaikilta seuran jäseniltä. Kuitenkin samasta perheestä tulevien useiden harrastajien osalta suoritetaan perhejäsenmaksu.

Jokainen seurassa harrastava pelaaja on velvollinen suorittamaan joukkueelle kausimaksut kauden aikana. Kausimaksut maksetaan harrastajan ensisijaiseen joukkueeseen. Maksut laskutetaan pelaajilta vanhempainkokouksen päättämän maksusuunnitelman mukaisesti kauden aikana.

Valmentajien, huoltajien ja joukkueenjohtajan kulujen korvaaminen ja pelaajien pelipassit

Seura osoittaa joukkueille valmentajat ja vastaa valmentajien palkitsemisesta ja kouluttamisesta. Seura kustantaa viisi pelipassia/joukkue toimihenkilöille. Vanhempainkokous voi päättää korvata valmentajille, huoltajille ja joukkueenjohtajille kulukorvauksia yhteisesti hyväksyttyjen yleisten periaatteiden mukaisesti. Kaikki joukkueen kulukorvauslaskut kirjataan joukkueen kirjanpitoon. Joukkueen johtoryhmän työ rinnastetaan vanhempien tekemään talkootyöhön. Jokainen pelaaja lunastaa pelipassin ja vastaa siitä että on edustuskelpoinen (pelipassi, vakuutus ja pelaajaoikeudet) ottelutapahtumissa.

Tiedotus

Seuran tiedotuksesta vastaa johtokunta. Joukkueiden tiedotuksesta vastaa joukkueenjohtaja. Sisäisessä tiedotuksessa käytetään seuran verkkosivustoa (http://www.kk-81.com/), sähköpostia, facebook-sivua, joukkueiden omia whatsapp-ryhmiä, jäähallin ilmoitustaulua ja jäähallin toimistossa olevaa postilaatikkoa. Ulkoisessa tiedotuksessa käytetään pääosin seuran verkkosivustoa,facebook-sivustoa, paikallislehteä ja jäähallin ilmoitustaulua. Ulkoisissa tiedotteissa pyritään käyttämään seuran julkaisupohjia sekä sinettilogoa mahdollisimman näkyvästi.

Palkitseminen

  • Pro Nuori Suomi Diplomi

  • lahjakortti

  • ansiomerkki

  • kukat

  • matka urheilutapahtumaan

  • koulutustuki

Palkitseminen tapahtuu vuosittain. Johtokunta päättää vuosittain palkittavat.

4.3 Joukkueen toimihenkilöt

Juniorijoukkueissa vanhemmat valitsevat kokouksessa keskuudestaan joukkueen toimihenkilöt sekä valitsevat joukkueenjohtajan johdolla tukiryhmän, johon kuuluu 4-6 henkilöä. Tukiryhmä toimii moottorina joukkueen varojen keruussa ja tehtävien jaossa (esim. talkoot ja toimitsijatehtävät).

Joukkueessa tulee olla nimetty seuraavat viralliset toimihenkilöt:

1-3 valmentajaa/ohjaajaa (seura/joukkue nimeää)
joukkueenjohtaja (vanhempainkokous nimeää)
1-2 huoltajaa (vanhempainkokous nimeää)

TOIMIHENKILÖT OVAT SAMALLA SEURAN EDUSTAJIA JOUKKUEESSA.

Viralliset toimihenkilöt muodostavat joukkueen johtoryhmän, joka vastaa kauden toiminnan toteutumisesta, tehtyjen toiminta- ja taloussuunnitelmien puitteissa. Lisäksi joukkueella voi olla muita toimihenkilöitä esim rahastonhoitaja ja tilitarkastaja, sekä erilaisia ”ryhmiä” esim. talkoo-, toimitsija- ja markkinointiryhmä. Kaikilla joukkueen ottelutapahtumaan pelaaja- tai toimitsija-aitioissa osallistuvilla toimihenkilöillä on oltava voimassa oleva pelipassi. Seura kustantaa viisi pelipassia/joukkue. Lisäksi tarvittavat pelipassit ovat joukkueen vastuulla.

4.4 Toimihenkilöiden valinta

Johtokunta
Kevätkokous valitsee

Puheenjohtaja
Syyskokous valitsee

Vastaavat
Eri vastuualueiden vastaavat, johtokunta valitsee

Valmentajat/ohjaajat
Valmennusvastaava esittää valmentajat / ohjaajat kaudeksi kerrallaan. Johtokunta päättää

Joukkueenjohtajat
Joukkueen vanhempainkokous valitsee ja päättää

Huoltajat
Joukkueen vanhempainkokous valitsee ja päättää

Muut (ei viralliset toimihenkilöt)
Joukkueen vanhempainkokous valitsee ja päättää

4.5 Toimihenkilön velvollisuudet

Viralliset toimihenkilöt sitoutuvat hoitamaan toimihenkilön tehtävät seuran toimintalinjan sekä muiden ohjeiden ja sopimusten mukaisesti. Toimihenkilöt noudattavat kaikessa toiminnassa Suomen lakeja ja asetuksia, sekä seuran ohjeita, sääntöjä ja SJL:n sääntöjä. Nimetyt toimihenkilöt ovat velvollisia osallistumaan seuran järjestämiin tilaisuuksiin (mm. koulutustilaisuudet ja joukkueenjohtajien kokoukset jne.) Lisäohjeita toimihenkilöille löytyy KK-81.com verkkosivujen ”Käsikirja” osiosta.

4.6 Toimihenkilöiden oikeudet ja seuran palkitsemisjärjestelmä

 

  • vapaa pääsy Kiuruveden Kiekon edustusjoukkueen kotiotteluihin (jäsenkortilla)

  • oikeus osallistua seuran palkitsemiseen liittyviin tilaisuuksiin

  • seura vakuuttaa kaikki valmentajat ja ohjaajat, sekä joukkueenjohtajat ja huoltajat seuran tilaisuuksien osalta

  • oikeus sisäiseen ja ulkoiseen koulutukseen

4.7 Ongelmanratkaisu

Mahdollisissa riita- ja ongelma-asioissa seuran sisäisenä ongelmanratkaisuelimenä toimii seuran johtokunta.

Huoneentaulu seuraihmisille

PELAAJA

VALMENTAJA JA OHJAAJA

ÄITI JA ISÄ

Pelaan jääkiekkoa, koska MINÄ haluan, en koska vanhemmat tai valmentajat haluavat.

 

Noudatan sääntöjä ja reilun pelin henkeä.

 

Käyttäydyn maltillisesti -tappelut ja suunsoitto pilaavat tunnelman kaikilta.

 

Kunnioitan vastustajaani.

 

Teen parhaani ollakseni todellinen joukkuepelaaja.

 

Yritän muistaa, että voittaminen ei ole tärkeintä – vähintään yhtä tärkeää on pitää hauskaa, kehittyä pelaajana, uusien ystävien saaminen ja parhaansa yrittäminen.

 

Annan tunnustusta kaikille hyville suorituksille.

 

Muistan, että valmentajat ja tuomarit haluavat auttaa minua ja annan sille heidän ansaitsemansa arvostuksen.

 

Olen kohtuullinen vaatimuksissani ja muistan, että pelaajillakin on muita mielenkiinnon kohteita.

 

Huolehdin siitä, että varusteet ja harjoitusolosuhteet ovat kunnossa ja turvallisia sekä kaikille pelaajille sopivia.

 

Opetan pelaajia kunnioittamaan sääntöjä, tuomareita ja vastustajia.

 

Muistan, että pelaajat tarvitsevat valmentajan, jota he voivat kunnioittaa.

 

Kannustan pelaajia positiivisesti ja näytän esimerkkiä käyttäytymiselläni.

 

Teen kaikkeni, että pelaajat saavat yhtäläisen tasapuolisen huomion.

 

Toimin yhteistyössä tuomareiden kanssa, hyvän pelin edistämiseksi.

 

Koulutan itseäni valmentajana.

 

 

Muistan, että lapseni pelaa jääkiekkoa, koska hän haluaa sitä ja se on hänestä kivaa.

 

Opetan lastani pelaamaan sääntöjen mukaan ja ratkaisemaan riidat puhumalla.

 

Opetan lapselleni, että tärkeintä ei ole voittaminen vaan parhaansa tekeminen.

 

Kohtelen lastani voittajana jokaisen ottelun jälkeen kannustamalla ja kehumalla hyvistä suorituksista.

 

En nöyryytä lastani, enkä huuda hänelle kun hän tekee virheitä tai pelaa huonosti.

 

Annan tunnustusta sekä oman että vastustajan joukkueen hyville suorituksille.

 

En arvostele tuomareita tai epäile heidän rehellisyyttään.

 

Kunnioitan ja arvostan valmentajia, jotka uhraavat omaa aikaansa lasten vuoksi.